Raket 60 (Cadet)

Käyttäjän käsikirja

Raket 60 kartingmoottori on Radne Motor Ab:n valmistama, joka on ainoa moottori, joka on Cadett-luokkaan hyväksytty. Moottoriin ei saa tehdä mitään muutoksia tai parannuksia, sitä ei saa virittää tai sen osia työstää tai muuttaa. Moottori tulee olla alkuperäiskunnossa.

Tuoteseloste

1. Kampikammio.

Kampikammion muoto tulee olla alkuperäinen. Oleellisia mittoja ovat kampiakselia ympäröivien osien mitat. Minkäänlainen työstö ei ole sallittu. Tiivistepinnassa sylinterin ja kampiakselin välissä lukee "Radne".

Akselintiivisteet ovat vapaat, ts. ne ovat valmisteeltaan valinnaisia kunhan tyyppi ja mitat säilytetään. Mitat ovat 15x26x7 jossa on tiivistyshuuli sekä pölytiivistyshuuli.
Kuulalaakerit (jäävät kampiakselia purettaessa kampikammiosta normaalisti kampiakselille) ovat alkuperäisinä SKF 6202 C3 teräskehikoin tai 6202 TN 9C3 ja niiden tulee olla alkuperäisillä sijoituspaikoillaan.

2. Kampiakseli ja kiertokanki.

Kampiakselia ei saa työstää millään tavalla. Akselin tasapainottaminen ei ole sallittua lisäämällä tai poistamalla ainetta.

Kiertokankea ei saa työstää millään tavalla. Neulalaakerit kiertokangen päissä ovat vapaat valmisteeltaan, mutta tyyppi (neulalaakeri teräskehikoin) tulee olla sama kuin alkuperäinen.

3. Sylinteri.

Sylinterin tulee olla kokonaan alkuperäinen, minkäänlainen työstäminen ei ole sallittu. Aukkojen reunojen viistäminen katsotaan työstämiseksi. Sylinterin pohjassa tulee olla merkintä "Radne".

Sytytystulpan kierteen halkaisija ja pituus tulee olla 14x9,5. Tulppa on valmisteeltaan vapaa mutta alkuperäinen tyyppi tulee säilyä. Tulpan kierteen vahingoittuessa se on sallittu korjata esim. HeliCoil korjausmenetelmällä.

4. Mäntä.

Vain alkuperäismäntiä saa käyttää eikä mäntään saa tehdä mitään muutoksia. Männässä on aina merkintä "Radne" mutta numero ja kirjainmerkintä männän laella voi vaihdella.

Männän laen merkinnät ovat Radnen tuotemerkki, sekä kirjain A nuolella, joka osoittaa pakoaukon puolen. Lisäksi alkuperäismännissä on kokoluokkakirjain, jossa A tarkoittaa pienintä kokoa ja kirjaimet B ja C suurempaa kokoa. Varaosamännässä voi puuttua kokomerkintä, jolloin se on kokoa A, jonka voi asentaa kaikkiin sylintereihin. Mäntä, jossa on kirjain C on suurin sallittu koko.

Männänrengas sekä männäntappi ovat vapaat kuten myös männäntapin lukitusrenkaat edellyttäen, että niiden mitat ovat yhtäpitävät alkuperäisosien kanssa.

5. Vakio-osat.

Tiivisteet, ruuvit ja mutterit ovat vakio-osia ja ovat vapaat.

6. Kaasutin.

Kaasutin tulee olla vakio Tillotson HS sarjan kaasutin eikä sitä saa sisäisesti mitenkään muuttaa. Venturiosa (kaasuttimen ahtain osa) on halkaisijaltaan 17,6 mm ja kaasuttimen kiinnityslaipan kohdalla halkaisija on 20,5 mm.

Kaasutinta voi ulkoisesti muuttaa seuraavasti:

- kaasuvaijerin tai vivuston kiinnittämistä varten saa tehdä muutoksia edellyttäen, ettei kaasuttimen toimintaa muuteta.

- polttoaineletkun nippa voidaan muuttaa.

7. Kaasuttimen laippa.

Sitä ei saa missään tapauksissa työstää sisäisesti. Viistäminen ja purseiden poisto katsotaan työstämiseksi.

8. Sylinterin kate.

Se on moottorin vakio-osa. Sitä ei saa työstää muulla tavalla kuin mitä tarvitaan sen sopimiseksi tiiviisti kampikammioon. Mahdollista puolipuristusventtiiliä varten voi tehdä reijän.

9. Sytytyslaitteisto.

Sytytyslaitteisto on transistorijärjestelmä, joka tätä moottoria varten erikoisesti kehitetty. Siinä on kierroslukurajoitin, joka katkaisee sytytyksen kierrosluvulla 9800 rpm. Sytytyslaitteistoa ei saa vaihtaa toiseen sytytysjärjestelmään. Sen siirtäminen toiseen kuin alkuperäispaikkaan moottorilla ei myöskään ole sallittua.

10. Vauhtipyörä.

Vauhtipyörän tulee olla alkuperäinen, jossa on merkintä "Radne" sekä numerosarja 5018023. Siipien korkeus on 35 mm. Vauhtipyörän ainoa sallittu työstö on sen tasapainottaminen. Vauhtipyörän minimipaino on 400 gr.

11. Ilmanpuhdistin.

Ilmanpuhdistin on alkuperäinen Raket-puhdistin. Puhdistin tulee aina olla asennettuna moottoriin.

12. Äänenvaimennin.

Äänenvaimentimen tulee olla alkuperäinen Raket-vaimennin toimivalla katalysaattorilla.

13. Ketjuratas.

Keskipakoiskytkimen rummulla oleva ketjurattaan hammasluku on 11 hammasta ja sen tyyppi on 219.

 14. Käynnistinlaite.

Moottori tulee varustaa vakio käynnistinlaitteella. Käynnistinlaitteen koteloa ei saa työstää ja mitoiltaan ja muodoltaan sen tulee olla alkuperäisen. Käynnistysnaru sekä kädensija voidaan muuttaa vapaasti.

15. Keskipakoiskytkin.

Keskipakoiskytkimen osat ovat: napa, kytkinpalat, kytkinrumpu, kytkinjouset sekä kiinnitystarvikkeet kuten erikoismutteri ja lukkorengas.

Keskipakoiskytkimen kaikkien osien tulee olla alkuperäisiä. Jokainen toimenpide kytkentäkierrosluvun muuttamiseksi katsotaan virittämiseksi ja on näin ollen kiellettyä.

Käyttöohje

1. Asennus

Moottorin saa asentaa vain siten kun se luokitustodistuksessa on osoitettu. Moottori kiinnitetään auton runkoon erillisellä moottorikiinnikkeellä. Kaasuvaijerin palauttamisen varmistamiseksi on syytä lisätä jousi vaijerin pään ja kuoren kiinnityksen väliin. Polttoaine letku kiinnitetään tarkoitukseen varattuun nippaan.

2. Sytytysjärjestelmä.

Moottorin sytytys on valmiiksi ajoitettu ja sitä ei saa muuttaa. Sytytystulpaksi suositellaan NGK BPM 7A tai NipponDenso W22MP-US. Kärkiväli tulee olla 0,5 mm. Puolan ja vauhtipyörän välinen etäisyys on normaalisti 0,35 mm mutta se voi olla 0,5 mm., jolloin sytytysennakko on pienempi. Säätö tehdään kuten huoltoneuvoissa esitetään.

3. Äänenvaimennin.

Moottori on luokiteltu äänenvaimentimelle no 4140 eikä muuta vaimenninta saa käyttää. Vaimennin sisältää katalysaattorin, joka on erityisesti tälle moottorille suunniteltu ja joka puhdistaa pakokaasut 70 %sesti. Vaimennin kuumenee varsin kuumaksi koska lämpötila katalysaattorin sydämessä nousee noin 1200 asteeseen. Mikäli vaimennin vaurioituu, sitä ei voi korjata vaan se on korvattava uudella.

4. Koeajo.

Mikäli moottori on asennettu ohjeiden mukaisesti on auto valmis koeajettavaksi. Välityksestä ei tarvitse huolehtia, koska se on määrätty kaikille samaksi, 11 hammasta kampiakselilla ja 84 hammasta taka-akselilla. Muista rasvata ketju kunnollisella ketjurasvalla ja varustaa auto kunnollisella ketjusuojalla.

Käytä aina ilmanpuhdistinta kaasuttimen ilmanottoaukossa, osaksi koska se on pakollinen ja osaksi suojataksesi moottoria sisäisesti lialta.

5. Polttoaine.

Raket 60 moottorissa käytetään lyijytöntä polttoainetta kolmen (3) % öljyseoksella. Suositeltu oktaaniluku on 98. Ulkolaitamoottoriöljyn käyttö ei ole suositeltavaa. Moottorissa voidaan myös käyttää öljyä, joka sallii erittäin pienen sekoitussuhteen (1%), mutta silloin on suurta huolellisuutta kiinnitettävä sekoittamiseen miksi tätä öljyä ei suositella muutoin kuin valmiiksi sekoitettuna erinä ostettuna. Tälle moottorille on ostettavissa valmiiksi sekoitettua polttoainetta. Älä käytä kilpaöljyjä koska se ei sekoitu yhtä hyvin bensiiniin ja voi aiheuttaa ongelmia, jos auto on seissyt polttoainetta tankissa pidemmän aikaa.

6. Moottorin käynnistys.

Kylmäkäynnistinläppä suljetaan ja vedä käynnistysnarusta molemmin käsin suoraan. Vedä voimakkaasti mutta älä nykäise. Jos kaikki on kunnossa moottori käynnistyy ensi vedolla. Kun moottori on käynnistynyt kaasutetaan hiukan samalla jarruttaen, jotta auto pysyy paikallaan. Sen jälkeen avataan kylmäkäynnistysläppä ja moottorin tulisi käydä tyhjäkäyntiä. Voi olla, että tyhjäkäyntiä joudutaan säätämään sen säätöruuvilla. Jos tämän jälkeen säätää hidaskierrossuutinta joutuu todennäköisesti säätämään tyhjäkäynnin uudestaan. Oikein säädetyllä tyhjäkäynnillä moottori käy keskipakokytkimen tarttumatta. Silloin tällöin kytkimestä kuuluu kilahdus, joka kuuluu asiaan. Jos kierrosluku on liian alhainen moottori sammuu ja jos kierrosluku on liian korkea keskipakokytkin pyrkii rupeaa luistamaan ja se kuluu tällöin ennen aikojaan.

7. Kaasuttimen perussäätö.

Molemmat suutinruuvit (H ja L) kierretään varovasti kokonaan kiinni. Sitten korkeakierrosruuvi (H) avataan yksi kierros ja matalakierrosruuvi (L) yksi kierros. Tämä on perusasetus, jolla moottori toimii joka tapauksessa. Kaasuttimen säätö paremman suorituskyvyn saamiseksi tehdään kokeilemalla erilaisia suutimen asetuksia. H-ruuvia ei saa kuitenkaan milloinkaan olla vähempää kuin 3/4 kierrosta auki. Moottori ei saa silloin tarpeeksi polttoainetta ja voitelua ja se voi tällöin leikata kiinni.

Oikeat asetukset löytää havainnoimalla kolme asiaa:

sytytystulpan väri: jos se on valkoinen moottori saa liian vähän polttoainetta, jos musta liian paljon. Seoksen ollessa oikea värin tulee olla suklaanruskea.

moottorin kierroslukurajoitin aikaansaa moottorin "röpöttämisen" ts. käymään nelitahtisesti pitkillä suorilla kun kierrosluku nousee yli 9800 rpm. Mikäli röpötys tapahtuu aikaisemmin ja varsinkin myös radan muilla osilla on H-suutinruuvi liian paljon auki ja on kokeiltava sen kiristämistä varovasti. Mikäli moottori röpöttää kun ruuvi on 3/4 kierrosta auki on vikaa etsittävä jostain muualta.

kun L-ruuvi on oikeassa asetuksessa moottori kiihtyy epäröimättä kaasupolkimen nostamisen jälkeen. Vakioasetus, 1 kierros auki, on useimmin paras asetus.

Ennen kuin rupeat kokeilemaan äärimmäisiä asetteluja kannattaa kysyä kokeneelta Raket 60 moottorin käyttäjältä neuvoja. Moottori ei vahingoitu liian rikkaasta polttoaineseoksesta mutta kyllä liian laihasta. Polttoaine myös jäähdyttää moottoria.

8. Sateessa ajo.

Ajettaessa sateessa on moottorin kaasutin suojeltava roiskuvalta vedeltä. Jos moottori saa sisäänsä liian paljon vettä voi mäntä ja sylinterivaurioita tapahtua.

Yleisiä Huolto-ohjeita.

Mikäli olet sitä mieltä ettei moottori ole tarpeeksi nopea ja sinut ohitetaan niin suorilla kuin kaarteissa se ei välttämättä tarkoita että moottori on loppu. Useimmiten kaasuttimen säätö on virheellinen joka on helppo korjata. Tietysti mäntä ja männänrenkaat voivat olla kuluneita, akselintiivisteet kuluneet tai kampiakselin laakeri on kulunut. Tavallisin syy kuitenkin on kaasuttimen asetuksissa.

1. Kaasutin.

Käytettävä kaasutin on kalvokaasutin varustettuna sisäisellä polttoainepumpulla ja se on Tillotson merkkinen ja valmistettu Irlannissa.

Kaasuttimessa on kaksi kantta, peltinen ja valettu. Valetun kannen alla on kuminen kalvo ja tiiviste. Kalvon molemmin puolin on pieni ontelo, kuoppa aineessa. Tämä on kaasuttimeen pumppuosa. Toinen näistä onteloista on kanavan kautta yhteydessä kampikammioon. Kampikammion paineen vaihdellessa pumppukalvo liikkuu. Kalvon toisella puolella on polttoaine. Kalvon liikkuessa polttoaine liikkuu ontelossa sisään ja ulos. Kaksi pientä läppäventtiiliä, jotka ovat muotoiltu samasta kappaleesta kuin itse kalvo aikaansaavat imun polttoainetankkiin menevään letkuun ja ohjaa polttoaineen kaasuttimen tuloventtiiliin. Pumppu tuottaa noin 0,5 baarin paineen. Pumpun toiminta on helppo kokeilla. Poista moottorin sytytystulppa. Tarkasta kaikki polttoaineletkut ja kaasuttimen asennus, kaikkien tiivisteiden pitää olla kunnossa ja kanava kampikammioon ei saa olla tukossa. Paina varovasti peltisen kannen alla olevaa kalvoa kannessa olevan reijän kautta. Tällöin kaasuttimen tuloventtiili avautuu. Moottoria pyöritetään jolloin polttoaineen tulisi virrata polttoainetankista moottoriin päin. Useimmiten sen voi havaita liikkuvasta ilmakuplasta. Jos polttoainetta ei tule tankista irrota polttoaineletku tankista ja puhalla siihen painaen samalla varovasti kalvoa. Ilman tulisi virrata nyt kaasuttimen läpi. Jos sitä ei tapahdu on kaasutin tukossa ja se tulee puhdistaa. Poista valettu kansi ja tarkasta pieni kaasuttimen rungossa oleva polttoaineen suodatin. Tarkasta sen jälkeen itse kalvo, se voi olla rikki, jota ei ole helppo aina havaita paljaalla silmällä. Jos se on vanha, vaihda se. Vaihda silloin myös tiiviste. Tarkasta vielä kampikammioon menevä kanava ja kokoa sitten pumppuosa. Muista, että kalvo tulee runkoa vasten jotta läppäventtiilit tiivistäisivät. Nyt pitäisi pumpun toimia, joka kokeillaan edellä esitetyllä tavalla.

Ellei polttoainetta vieläkään tule perille on vikaa etsittävä tuloventtiilistä. Polttoaine ei todennäköisesti jaksa avata peltikannen alla olevaa venttiiliä. Venttiili pysyy suljettuna jousen painaman vivun avulla. Tätä vipua vastaan toimii pääkalvo, jonka tuntee sen keskellä olevasta pienestä niitistä. Kalvon yläpuoli on yhteydessä kaasuttimen kurkkuun. Kun polttoaine virtaa kurkkuun H ja L suuttimien kautta kalvon alla oleva polttoainemäärä pienenee ja kalvo painaa vipua ja vähentää jousen voimaa. Nyt venttiili aukeaa ja uutta polttoainetta voi virrata tilalle. Tila kalvon alla täyttyy ja kalvo liikkuu poispäin sallien jousen sulkea venttiilin. Näin pidetään melko vakio määrä polttoainetta valmiina ennen neulasuuttimia. Tästä polttoaine virtaa H ja L suuttimien kautta kaasuttimen kurkkuun siinä olevan alipaineen seurauksena.

Poista peltinen kansi sekä pääkalvo ja sen tiiviste. Poistamalla pieni ruuvi, joka tällöin tulee näkyviin voidaan tuloventtiili purkaa. Varo ettei jousi singahda tiehensä. Tarkasta venttiilin neulan kärki, sen tulee olla tasainen ja sileä. Tarkasta vastapinta ettei siinä ole koloja ja että se on tasainen. Jos vastapinta on vahingoittunut venttiili ei tiiviistä. Tarkastuksen jälkeen puhdistetut osat kootaan. Jousi ei saa olla puristunut eikä vipu taipunut. Vivun se osa, johon kalvon niitti osuu tulee olla samalla tasolla kuin kaasuttimen rungon koneistamaton pinta. Kytke polttoaineen tulonippaan pieni painemittarilla varustettu ilmapumppu. Tiputa muutama tippa polttoainetta venttiilin neulaan ja pumppaa pumpulla painetta. Tuloventtiilin tulisi tällöin avautua noin 1 baarin paineella ja sen jälkeen sen tulee päästää ilmaa läpi noin 0,5 baarin paineeseen asti. Sen jälkeen venttiilin tulee olla täysin tiivis. Mikäli näin ei tapahdu on etsittävä syy. Useimmiten syynä vuotoon on lika tai huokoisuudet tai viallinen venttiili. Pumppupuolen vuotavat tiivisteet aiheuttavat samanlaiset oireet. Mikäli avautumis- ja sulkeutumispaineet eivät täsmää on jousta ja vipua vaihdettava kunnes paineet täsmäävät jolloin tuloventtiili on kunnossa.

Mitä muuta vikaa voisi olla. Pääkalvo ehkäpä ?

Kalvo vaihdetaan monta kertaa aivan turhaan. Kalvoon vaikuttaa melko suuret voimat, joten se on todella tunnuttava jäykältä ennekuin sitä lähdetään vaihtamaan. Tarkasta tiiviste, joka tällä puolella on kaasuttimen rungon puolella. Mikäli kaasutin on puhdistettu kunnollisesti ja suutinneulat eivät ole vahingoittuneet, ei muita vikoja juuri voi esiintyä. Ainoa on jos moottori on vaikea käynnistää tai ei reagoi lainkaan L-ruuvin säätämiseen. Silloin voi pääkalvon alla olevassa kammiossa olla likaa. Kammioon pääsee käsiksi poistamalla rungossa oleva joustava kansi. Kannen keskelle porataan 2 mm reikä ja kansi poistetaan terävällä reikään asetetulla esineellä. Kanavat ja tilat puhdistetaan ja suljetaan uudella kannella, joka lyödään paikalleen 8 mm tasaisella tuurnalla. Nyt kaasuttimen tulisi olla kunnossa.

Kalvokaasuttimet ovat tavallisesti erittäin toimintavarmoja, ne ovat erikoisesti kehitetty moottoreihin, jotka toimivat erilaisissa asennoissa kuten moottorisahat sekä kelkkojen ja lentokoneiden moottoreihin. Mikäli kaasutin ei kuitenkaan toimi tyydyttävästi se on vaurioitettu esim. kiertämällä suutinruuvit liian suurella voimalla kiinni, jolloin ei auta muu kuin vaihtaa koko kaasutin.

2. Sytytysjärjestelmä.

Moottori on varustettu transistorisytytysjärjestelmällä, jossa on kierroslukurajoitin. Järjestelmä on erittäin toimintavarma eikä vaadi huoltoa. Järjestelmälle ei juuri ole mitään tehtävissä mutta on kuitenkin muutamia perusasioita.

Säädöt:

Puolan etäisyys vauhtipyörästä on säädettävissä. Vauhtipyörä kierretään asentoon, jolloin sen magneetit ovat puolan runkojen kohdalla. Tässä kohdassa puolan rungon ja vauhtipyörän väliin laitetaan 0,35 mm epämagneettinen lehtimitta. On tärkeää, että magneetin navat ovat puolan rungon kohdalla. Tämän jälkeen puolan rungon kiinnitysruuvit kiristetään jolloin säätö on tehty. Ainoa säätö, joka voidaan tehdä on säätää puolan rungon etäisyyttä vauhtipyörästä. Itse sytytyshetkeä ei voi muuttaa. Sytytyshetki on moottorissa 2,5-2,7 mm ennen yläkuolokohtaa.

Muut huollot keskittyvät lähinnä tulpan johtoon. Tarkasta että se on ehjä eikä ole poikki. Laita pieni nokare rasvaa puolan liitoksen alle.

3. Käynnistinlaite.

Perussääntö osien mahdollisen vaihdon yhteydessä on, että jousta ei saa kiristää niin paljon, että se toimii narun pysäyttimenä. Jousessa on aina oltava pieni vara kun naru on kokonaan ulosvedettynä. Jousi tulee myös olla ohuesti rasvattu.

4. Keskipakokytkin.

Keskipakokytkin on moottorisahasta, joka on valmistettu kovaan käyttöön. Normaalisti muuta huoltoa ei tarvita kuin puhdistus. Jousien ja kitkakenkien rasvaus on tarpeetonta koska rasva kuitenkin palaa pois. Kytkinrummun neulalaakeri tulee sen sijaan rasvata kuumuutta kestävällä rasvalla.

Kun rummulla oleva ketjupyörä tulee kuluneeksi täytyy koko rumpu vaihtaa - hammaskehää ei pidä yrittää vaihtaa. Erikoislukkorengas, joka lukitsee rummun akselille poistetaan. Tämä lukkorengas on valmistettu juuri tälle kytkimelle eikä sitä pidä korvata muulla. Rumpua vaihdettaessa on syytä tarkastaa myös neulalaakeri. Jos se vaikuttaa kuluneelta tai neuloissa on pintavaurioita vaihda laakeri. Rumpua koottaessa ei pidä unohtaa lukkorenkaan alla olevaa painelevyä.

Mikäli koko kytkin on vaihdettava poistetaan mutteri, joka samalla toimii laakerin paikallistajana. Mutterissa on vasenkätinen kierre. Kytkimen napa on kartiosovitteella, joten sen poistamiseen tarvitaan kolmihaarainen ulosvetäjä. Jousi, joka pitää kitkapintoja voi olla hankala vaihtaa. Asennus voidaan suorittaa seuraavasti. Aseta jousi kitkapinnan uraan ja pane kitkapinta kytkimen navalle. Toimi samoin seuraavan kanssa. Kolmas ja viimeinen asetetaan navan siivelle siihen kohtaan missä kitkapinnan ura sijaitsee siiven kohdalla, jolloin jousi voidaan peukaloilla painaa uraansa. Avuksi täytyy ehkä ottaa esim. ruuvimeisselin varsi tai muu tylppä esine, joka ei vahingoita jousta. Mikäli jousi vahingoittuu tai venähtää niin että kierroksiin tulee näkyviä aukkoja se katkeaa kohta ja lisäksi kytkimen tarttumiskierrosluku muuttuu, minkä muuttaminen on kiellettyä.

Oikein huollettuna moottori on kestävä ja pitkäikäinen. Aloittelijan on syytä kysyä neuvoa pulmatapauksissa muilta moottoria käyttäviltä. Mikäli neuvot eivät riitä voi aina kysyä moottorin jälleenmyyjältä.

RAKET 60 CD TEKNISET TIEDOT

Moottori Raket 60 CD

Sylinteritilavuus 61,4 cm³

Sylinterin halkaisija 48,0 mm

Iskun pituus 34,0 mm

Männänrengas 1 kpl 1,5 mm paksu

Runkolaakeri, tyyppi 6202 C3, 15/35 mm

Akseslitiiviste kaksihuulinen 15 x 26 x 7

Sytytysjärjestelmä EMAB transistori kierroslukurajoittimella

Sytytystulppa vapaa, kierre 14 x 9,5 mm

Kaasutin Tillotson HS 205 tai HS 175, kurkku 17,6 mm

Jäähdytys puhallinjäähdytys

Pakoputki katalysaattorilla varustettu vaimennin

Kytkin keskipakokytkin teräskengin

Ketjupyörä 11 hammasta

Käynnistin Magnapul käynnistin

Teho 2,1 kW, 9800 r/min (2,8 hv)

Kierrosluvun rajoitin 9800 r/min

Polttoaine lyijytön "pumppubensiini", 95 - 99+ okt

Polttoaineen öljyseos suosisitus 3 %

Minkäänlainen moottorin tai siihen liittyvien osien jälkityöstö ei ole sallittu. Vain alkuperäisosat ovat sallittuja, myös tiivisteet.

AUTON TEKNISET SÄÄNNÖT

Rungon valmistaja vapaa

Akseliväli 850 - 950 mm

Korirakenteet sivukatteet pakolliset, muuten vapaat

Jarrut mekaaniset / neste takapyöriin vaikuttavat

Renkaat Vega Cadet

Taka-akseli halkaisija enintään 30mm